harmful elements in the air

Taistelot alkoivat maanantaina, jäljellä on vielä viikko. Keskimäärin olen syönyt noin kaksisataa grammaa karkkia päivässä. Se kertoo ehkä jotakin sellaisesta asiasta kuin stressi.

Tänään se stressiasia jäi pienen hetken ajaksi kun lähdin koululta, kävelin jäiseen lätäkköön ja se sanoi rits. Melkein hienompaakin oli, kun ajoin kotimatkalla autolla sellaiseen, vähän isompaan vain. Se sanoi RITS.

Ensimmäistä kertaa koskaan olen tänä keväänä huomannut haluavani ehkä liikaa. Kuita taivaista. Täydellisyyttä. Pelkkiä älliä, vaikka en riitä sellaisiin. En ole sellainen tyttö.

Silti tahtoisin Kristen Dunstin hiukset ja vartalon, syödä aina suklaata ja olla Marie Antoinette. Ja edes yhden l-kirjaimen. Vaikka tiedän kyllä että jonakin toisena päivänä sen jälkeen kun olen saanut valkoisen hatun ja täydellisen mekon sillä ei ole enää väliä. Kenellekään.

Haluaisin Helsinkiin. Onkohan sekin liikaa?