tarina metsästysretkestä, sekä kuvia saaliista

Melkein viikon kestänyt blogihiljaisuuteni on johtunut kotimaamatkailusta. Ja laiskuudestakin ehkä. On kuitenkin tapahtunut kummia, oikeastaan niin mahtavan kummia, että en itsekään usko tätä tuuria. Tässä kumman syy:


Syy ei siis suinkaan ole se, että olen oppinut käyttämään kuvanmuokkausohjelmaa jo niin hyvin, että osaan tehdä tökeröjä leikkaaliimaa-kollaaseja. Ei. Vaan nuo housut ! Nuo housut.

Joensuun retkelläni (joka oli mainio muuten) yritin epätoivoisesti hamuta kaikista kaupoista niitä höyryämiäni korkeavyötäröisiä. Huonolla menestyksellä. Tänään kävin sitten katsastamassa kaverini kanssa oman kaupunkimme tarjontaa, eivätkä moiset housut olleet edes mielessäni. Lindexin rekissä kuitenkin roikkui vielä yhdet tuollaiset, vähän kummallisen mallisen näköiset, ja kirottua ei-nämä-helvetti-soikoon-mahdu 34 kokoa olevat pökät. Sovitin ihan leikilläni ja mites kävikään. Mahtui, ja ihan täy-del-li-ses-ti mahtuikin. Tärisin kopissa ihan innoissani ja puristin pöksyjä tiukasti, ettei vaan kukaan pääse ryöväämään niitä minulta, kun soitin äipälle hätäpuhelun, tyyliin "nääontosihyvätsaanhanvoinkosittenkäänkallitoniikruokarahatmenee". Ostin. Ja voi kiesus on hyvät, ihan maailman parhaat housut. 49.90 € ei edes kirpaissut, olen etsinyt näitä kultasiani niin pitkään, ja nyt vähän niinkuin kaupanpäällisiksi sain vielä hupsut henkselitkin.

Innoissani tarjosin itselleni päivän toisen herkun, Grandi mehujään. Istuimme nurmikolla, katsoimme pomppulinnaa ja minä ihailin uusia housujani.

Joensuun retkeltä mukaan lähti vain pari pientä juttua, mm. nuo ylipolvensukat, violetit tietysti. Kävimme siskon kanssa pelaamassa minigolfia, shoppailemassa ja pyöräretkellä. Oli mainiota, etenkin kun kesäkin oli välillä läsnä.

Lähden nyt katselemaan uusia ihanuuksiani, ja raivaamaan niille kunniapaikan kaapista.